Luonnon ennallistaminen

Törmäät maastossa pieneen aukkoon, joka on täynnä ristiin rastiin kaatuneita puita. Mikä ihmeen myrsky tällaista on tehnyt, saatat miettiä. Sitten ylität ojan, jonka poikki on kaadettu puita. Ja lopuksi eteesi aukeaa vetinen tukittu suo. Onpas ollut tehokkaita majavia liikkeellä...

Ei, majavat ovat kyllä ihan syyttömiä. Kyse on ihmiskäden tekosista eli luonnon ennallistamisesta. Vetinen suo olikin vanha turpeennostopaikka, jonka laskuojat on tukittu. Pienet metsäaukot ovat taas vanhaa talousmetsää, joiden palautumista luonnontilaiseksi on näin nopeutettu.

Ennallistettu metsäaukko /Kuva: Jyrki Louhi

Ennallistettu suo /kuva: Jyrki Louhi

Luontoa ennallistetaan luomalla metsään puuttuvia tai siellä vähäisinä esiintyviä luonnonmetsän piirteitä, kuten lahopuuta, hiiltynyttä puuta ja lehtipuustoa. Samalla saadaan vaihtelua metsärakenteeseen. Soilla tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.

Luonnon omissa prosesseissa palautuminen on hidasta, eli aktiivista toimintaa tarvitaan. Ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien palautumista luonnontilaisiksi.

Ennallistamisesta on tullut nopeasti yksi luonnonsuojelullisen hoidon perustyökaluista. Ennallistamista tehdään paljon sekä kaivuri- että metsurityönä. Nykyään ennallistamista tekevät monet aikaisemmin metsätaloustöissä olleet metsurit

Ennallistettu korpi /Kuva: Raino Lampinen

Ennallistettu oja /kuva: Raino Lampinen

Meidän suunnistajien näkökulmasta ennallistaminen on hidas prosessi. Ikäsarjoissa kilpailevat eivät enää ehdi nähdä lopputulosta eli talousmetsän muuttumista luonnontilaiseksi. Nyt nähdään vain sen kääntöpuoli. Sen sijaan rastireittiä juoksevat pienet suunnistajat pääsevät aikanaan H/D65 -sarjoissa nauttimaan kansallispuiston lähes täydellisestä luonnontilasta. Ennallistaminen on siis työtä tulevaisuuden hyväksi.